Tiistai 19.10
Saavuimme Lusakan lentokentälle puoli yhdentoista aikaan. Heti kentällä tuntui trooppinen lämpö. Kone
jäi verraten kauas terminaalista ja meidät kuljetettiin bussilla sinne. Näinhän se tapahtuu monesti
muuallakin, mutta Lusakan kentällä oli käytössä vain yksi bussi, joka ajoi edestakaisin koneen ja
terminaalin väliä. Aikaa siinä kului jonkin verran, mutta ei se mitään. Sisällä saimme näytteen
byrokratiasta.
Ensin täytettiin maahantulolomake, johon kopioitiin tiedot passista yms. Sen kanssa marssittiin passi-
ja viisumitarkastukseen. Kun siitä oli selvitty täytettiin lomake tullia varten. Siihen kirjattiin
tullattava tavara ja sen arvo dollareissa. Sitten selvitettiin mukana oleva valuutta dollareissa. Siinä
olikin kiireessä vähän päässälaskua, kun mukana oli Suomen ja Saksan markkoja, Englannin puntia ja
dollareita. Olihan se sähläämistä. Matkatavaratkin piti noutaa ja vahtia kaikkea koko ajan.
Selvittiinhän siitäkin hallin miellyttävässä 40 asteen lämpötilassa ja matkavaatetuksessa!
Lentokenttä on noin 25 km kaupungista itäluoteeseen. Meitä oli vastassa vain yksi auto, koska oli
syntynyt väärinkäsitys, että meitä olisi vain neljä. No, ei mitään, varasimme muutaman taksin, joihin
pakkauduimme ja sitten Ndeke-hotelliin lepäämään. Sambiassa on vasemmanpuoleinen liikenne, mihin olikin
tottumista myös jalankulkijoita väistellessä jalkakäytävillä.
Hotellimme
Pian sain näytteen saksalaisesta organisaatiokyvystä. Yksi heistä läksi
vaihtamaan rahaa pankkiin, 
ja me muut jäimme
hotelliin pihaan juomaan Mosia. Hotellin baarista haimme sekä Mosia (Sambiassa pantua olutta) sekä
pientä purtavaa.
Hotellin pihassa oli
uima-allas, joka oli koko ajan tyhjänä Sen viereisessä seinässä oli kyltti, jossa ilmoitettiin
jokaisen uivan omalla vastuullaan eikä hotelli vastaisi vahingoista. Allas pysyikin tyhjänä!
Odottelimme rahanvaihtajan
saapumista pankista. Hänen tultuaan kukin vaihtoi sata dollaria Kwachoiksi, joita saimme komeat 253 000
kwachaa, ja sitten kaupunkiin tutustumaan ja ostoksille.
Lusaka, Sambian pääkaupunki, jossa on noin 1,6 miljoonaa asukasta, on 30 vuoden
aikana kehittynyt rautatiepysäkin ympäristöön. Vielä nykyäänkin rautatie jakaa kaupungin kahteen osaan.
Toisin muutamat kerrostalot, ovat mataliksi rakennetut talot yleensä muurien ympäröimiä. Pihoja pidetään
kastelun avulla vihreinä, ja niissä kukkivat puut punaisina ja violetteina. Lusaka ei ole mikään
kaupunki, niinpä lyhyt iltapäivän kiertokäynti riitti antamaan kuvan kaupungista!
Kerrostalo Cairo Roadin varrella Lusakassa.
Kerrostalo jossakin Lusakassa.
Päivitetty 13.6.2002
Hotellimme