Maanantai 18.10 Helsinki - Frankfurt LH 3027 klo 09.55 - 11.40. Ajat ovat paikallisia. Frankfurtissa tutustuin suuren lentokentän toimintoihin. Liikkuminen terminaalista toiseen hoidettiin monoraililla, jotka liikkuivat yläilmoissa sujuvasti ilman kuljettajaa parin minuutin välein. Kaikki oli erinomaisesti opastettu ja hoitui saksalaisella tehokkuudella.

Vietin aikaani terminaalissa, kunnes jatkolennon aika läheni, ja siirryin sitten terminaaliin, jossa ryhmän tuli kokoontua. Porukkaa saapui vähitellen paikalle, ja tutustuminen alkoi. Se oli kaikki siitä lähtien sitten lähes yksinomaan saksaa, minkä ilolla totesin! Kyseessähän on todellisten akvaristien yhteinen kieli.

Ryhmämme muodostivat: Thomas, Klaus, Jürgen, Johan, Eckhard, Thomas 2, Gerd, Jens (lääkärimme), Arno, Hans, Irene, Rainer, Minä ja Uwe (Matkanjohtaja) = vierzehn deutsche Aquarianer.

British Airwaysin kone Frankfurt - Lontoo/Gatwick BA 2717 Klo 17.15 - 17.50 lähti ajallaan (Ajat taas paikallisia).

Lontoossa kulutimme aikaa porukalla, ja se meni sujuvammin kuin yksin ollessani. Opastuksesta huolimatta löysimme aikanaan oikean lähtöportin, ja siirryimme koneeseen.

Lontoo/Gatwick - Harare - Lusaka BA 2053 klo 21.30 - 10.35 (19.10). Nyt kyseessä oli varsinainen kaksikerroksinen jumbojetti, jossa jalkatilaa oli suhteellisen rajallisesti. Koneen sisätilat käsiteltiin hyönteismyrkyllä (spray) ennen lähtöä. Koneen kabiinimiehistö kulki pitkin käytäviä ja ruiskutti myrkkyä matkatavarahyllyille. Olihan siinä jo ihmettelemistä. Mitähän vaarallisia hyönteisiä Englannista ei saa viedä Afrikkaan (Zimwabneen kuulemma).

Kyseessä oli lähes kymmenen tunnin yölento, jonka aikana en nukkunut lainkaan, vaan katselin videoita ja kuuntelin musiikkia. Baari oli koko yön auki, ja join tuoremehua parin tunnin välein. Jo aiemmilta matkoiltani tiesin, että on parempi valvoa kunnolla kuin torkahdella jossain unen ja toden välillä.

Aamuyöllä laskeuduimme Harareen, Zimwabneen, jossa oli taas välilasku. Lento Lontoosta sinne kesti 9 tuntia 25 minuuttia. Suurin osa matkustajia poistui, ja me loput odottelimme koneessa kun se huollettiin, ja henkilökunta vaihtui. Vajaan tunnin kuluttua kone nousi taas suhteellisen lyhyelle lennolle Lusakaan, Sambian pääkaupunkiin, ja varsinainen Afrikan seikkailuni alkoi.