Putous on Kalambojoessa, joka muodostaa Sambian ja Tansanian välisen rajan. Vesi putoaa rotkoon ja virtaa sen pohjalla vielä noin 3 kilometriä ennen kuin loki laskee Tanganjikajärveen.

Putoukselle pääsee joko autolla tietä pitkin Mbalasta Tansaniaan johtavaa tietä ja kääntyen rajalla vasemmalle sekä kävelemällä vuorelta alas putouksen niskalle, tai kuten me kävelemällä Mishembestä. Se on pieni yksityinen ranta, josta polku putoukselle alkaa. Polkua ei ole merkitty, joten paikallinen opas on tärkeä.

Aloitimme kiipeämisen vasta noin yhdentoista maissa, ja se oli kuumaa ja verraten raskasta. Polulla oli risuja, jotka raapivat paljaat jalat rikki. Pitkät housut ja polviin ulottuvat sukat olisivat olleet tarpeelliset.

Menin vaelluksen jälkeen kuumissani uimaan, ja se oli toinen virheeni. Pienimpienkin haavojen desinfiointi ja jonkin aikaa kuivana pitäminen olisivat pelastaneet matkani viimeisen viikon. Toiseen jalkaani kehittyi päivien kuluttua märkiviä haavoja, jotka Suomessa toki pian paraninat. Opinpahan varovaiseksi! Jodia; jodia

Kävelymatkaan pitäisi varata vähintään kaksi litraa vettä. Minulla oli vai yksi litra, minkä paluumatkalla voipuneena totesin.

Järvellä heräsi päivän aikana tuuli pohjoisesta, mainingit vyöryivät rantaan. Veneen ankkuroinnin kanssa oli vaikeuksia, ja kastelin maihin tullessani sekä housut että rahat! LYSTIÄ oli, silla porukka muodosti "ketjun", jota pitkin pyrittiin tavaroiden kanssa kaatumatta kuiville! Kivet kun olivat liukkaita! Illalliseksi oli hiillostettua Cyphotilapia frontosaa ja Lates sp.tä. Ovat ahvenet hyvänmakuisia!

Yöllä oli molemmissa jaloissani todella mahtava "suonenveto"; ei tullut nukkumisesta oikein mitään. Jäi kuntoilu ennen matkaa kuitenkin vaillinaiseksi!