Myytäviksi tarkoitettujen kalojen tulee olla terveitä ja hyväkuntoisia. Huutokauppaaminen ei ole suositeltava keino
päästä eroon "hankalista" kaloista, ellei myynnin yhteydessä tarkkaan kerrota syytä eroonpääsyhalukkuuteen.
Paikallisen akvaarioseuran kokouksissa myytävät kalat joutuvat todennäköisesti olemaan kuljetuspakkauksessa korkeintaan
muutaman tunnin. Vedenlaadunkin voidaan olettaa olevan lähes samanlaista kuin mihin kalat ovat tottuneet. Näin ollen
myytäviksi tarkoitetut kalat voidaan pyydystää ilman ennakkotoimia suoraan kuljetusastiaan. Stressin välttämiseksi tulee
noudattaa erityistä varovaisuutta.
Pienikokoiset ja piikittömät kalat voidaan pakata ohuisiinkin muovipusseihin, mutta kookkaat ja piikikkäät kalat vaativat
tukevan pussin.
Hyvä pakkauspussi
Hyvä pakkauspussi; pussin pohja on joko pyöreä tai alakulmat on teipattu kiinni
Parhaita ovat kalojen kuljettamiseen tarkoitetut pyöreäpohjaiset pussit, mutta tavallisetkin elintarvikekäyttöön
tarkoitetut pussit käyvät, kunhan pussin kulmat on teipattu siten etteivät kalat pääse tukehtumaan tai puristumaan pussin kulmiin.
Huono pakkaus
Huono pakkaustapa; kala voi päästä pussin alakulmaan ja tukehtua sinne
Pussin alanurkkia ei ole suljettu, joten kala(t) voi(vat) tunkeutua sinne ja mahdollisesti tukehtua tai vahingoittua.
Pussiin lisätään vettä noin kolmannes sen tilavuudesta ja loppu jätetään ilmatilaksi. On tärkeää, että ilmaa on riittävästi vesimäärään nähden ja että ilman ja veden rajapinta on mahdollisimman suuri kaasujenvaihdon helpottamiseksi. Tästä syystä pussi on parempi pitää kyljellään. Pussia ei puhalleta täyteen uloshengitysilmaa, jossa jo on enemmän hiilidioksidia ja vähemmän happea.
Kalojen pakkaaminen
Kuhunkin pussiin (jos niitä on useampia) voidaan panna muutama pienikokoinen (2-5 cm) kala, mutta sitä suuremmat on syytä pakata kukin omaan pussiinsa. Kalat pakataan pimeään laukkuun tai laatikkoon tms. ja pidetään siellä lyhyttä kaupantekohetkeä lukuun ottamatta. Valon vaihtelut ja liike pussin ulkopuolella
häiritsee ja stressaa kaloja, mikä on omiaan herkistämään kaloja bakteeritulehduksille (usein kalat tai niiden limakerros vahingoittuvat kaloja kiinniotettaessa).
Jos kalojen havaitaan hengittävän normaalia kiivaammin ja selvästi kärsivän hapenpuutteesta, ei kaloille missään olosuhteissa tehdä vedenvaihtoa ennen lopullista sijoittamista karanteeniakvaarioon, vaan lisätään 0,25 ml 3% vetyperoksidia (jota ainakin huutokaupan järjestäjät ovat varanneet paikalle) litraan vettä.
Perillä kalat sijoitetaan karanteeniakvaarioon, jonka veden lämpötilan tulisi olla sama kuin kuljetuspussissa. Ellei näin ole, sijoitetaan kuljetuspussi karanteeniakvaarioon, kunnes lämpötilaero on hävinnyt. Karanteeniakvaarion vettä lisätään vähitellen avattuun kuljetuspussiin mahdollisten vedenlaatuerojen tasaamiseksi. Ainoastaan kalat siirretään lopuksi pussista karanteeniakvaarioon, mutta ei vettä. Kun kalat on parin viikon aikana todettu varmasti terveiksi, ne voidaan siirtää lopulliseen akvaarioonsa.
Akvaarioseuran sisäinen huutokauppa
