Monet selkärangattomat eläimet soveltuvat hyvin kotioloissa viljeltäviksi. Sopivien kantojen saanti voi osoittautua hankalaksi, mutta joissakin akvaarioseuroissa on ainakin satunnaisesti ollut viljelykantoja. Ruotsissa ja etenkin Saksassa tilanne on huomattavasti parempi. Ruotsin akvaarioseuroistakin voi kysellä.

Elävän ruoan viljely sekä monille täysikokoisille kaloille, että varsinkin poikasille on kannattavaa puuhaa, mikäli siihen sopivat tilat löytyvät. Pyrin seuraavassa käymään läpi suuren osan sopivista eläimistä ja niiden viljelystä.

Elävää ruokaa kaloille on viljelty jo varsin kauan. Monilla on omat reseptinsä ja ohjeensa, joiden paremmuudesta ei tässä ole tarkoitus ottaa kantaa. Kyseessä on eri lähteistä koottuja ohjeita, joista kuulen mielelläni parannusehdotuksia.

Tohvelieläimiä ja muita likoeläimiä ympiksi saa, kun pieneen avosuiseen asiaan lisättyyn keitettyyn ja jäähdytettyyn vesijohtoveteen pannaan vähän kuivaheinää (saa esimerkiksi lemmikkieläinliikkeistä). Parin päivän kuluttua ovat heinissä olleet itiöt itäneet ja yksisoluiset eläimet alkaneet liikkua vilkkaasti vedessä. Valoa vasten katsottuina eläimet näkyvät pieninä liikkuvina pisteinä.

Viinietikkamato on pieni sukkulamato (nematodi). Nämä madot ovat täysikokoisina noin 3 mm pitkiä. Varsinkin viinietikkamatojen nuoret poikaset sopivat kalojen poikasten ruoaksi. Vedessä elävinä madot eivät kuole, vaan uivat lähellä vedenpintaa ja elävät kunnes tulevat syödyiksi. Ne sopivat vastakuoriutuneita rihmakalan- ja lasiahvenpoikasia lukuunottamatta pienimmillekin kalanpoikasille.

Grindal-madot (Enchydraeus bucholzi) ovat sukua tavalliselle änkyrimadolle, mutta ne ovat huomattavasti pienempiä; vain 6-7mm pitkiä, mutta toisaalta mikromatoja suurempia, joten ne soveltuvat erinomaisesti pienikokoisille tetroille, barbeille, monnisille ja tietysti keskenkasvuisille poikasille.

Änkyrimatojen viljelyyn sopii parhaiten matalahko puulaatikko, jonka pituus ja leveys voivat vaihdella, mutta korkeudeksi paras on 10 -15 cm. Laatikko on syytä peittää, jotta siihen ei pääse valoa eikä haitallisia hyönteisiä tai punkkeja. Puu on paras laatikon materiaali, koska se hengittää. Kansi on hyvä olla siksikin että se estää viljelmää kuivumasta liian nopeasti. Mullan pinnalle painetaan sopivan kokoinen lasilevy, joka on noin 3 cm lyhyempi ja kapeampi kuin laatikon sisämitta, jolloin mullan reunoille jää toista senttiä vapaaksi.

Kasvualustaksi sopii lannoittamaton kukkamulta tai puutarhamulta, jossa ei ole käsittelyaineita, kuten hyönteismyrkkyä tms. Täytä laatikosta noin kaksi kolmas-osaa mullalla, ja kastele se, mutta ei liian märäksi. Lisää mullan keskelle matoymppi, joita on saatavissa joistakin akvaariokaupoista tai joita voi kerätä itsekin edellisessä kappaleessa kerrotulla menetelmällä. Lisää vähän ruokaa kasaksi mullan pinnan keskelle ja peitä se lasilevyllä, jonka painat kiinni mullan pintaan. Laatikko on syytä sijoittaa pimeään ja viileään paikkaan noin 15 - 21°C. Matojen optimilämpötila on noin 18°C. Anna laatikon olla rauhassa muutaman päivän ajan, jolloin madot alkavat lisääntyä.

Madoille sopii ravinnoksi suolaton kaurapuuro sekä vaikkapa kostutetut kalanruokahiutaleet. Ruokkimalla matoja monipuolisesti, saadaan niiden ravintoarvoja kasvatettua, ja samalla kalojenkin niistä saama ravinto monipuolistuu. Madoille on syytä antaa aluksi vain vähän ravintoa ja myöhemminkin vain sen verran kuin ne muutamassa päivässä ehtivät syödä, jotta ruoka ei homehdu tai pilaannu.

Änkyrimadot ovat kaksineuvoisia eli jokaisessa madossa on sekä koiras- että naaraspuoliset sukuelimet. Kuitenkin ne hedelmöittävät toinen toisensa. Viljelmän ikääntyessä matojen lisääntyminen vähenee, joten viljelmä on syytä alkaa alusta aina muutaman kuukauden kuluttua. Vanhasta viljelmästä otetaan matoymppi uuteen viljelmään.

Madot kerääntyvät massoittain lasin alle, josta niitä voidaan kerätä vaikkapa vesiväripensselillä. Matoja ei kuitenkaan ole syytä ottaa viljelmästä ensimmäisen kuukauden aikana. Viljelmän kuntoa ja kosteutta on syytä tarkkailla noin pari kertaa viikossa. Tarvittaessa multaa kostutetaan ja ruokaa lisätään tai vanha ruoka poistetaan ja uutta lisätään. Mullan kostuttamiseen soveltuu kukkien tai pyykin kostuttamiseen tarkoitettu suihkupullo.

Parhaaseen tulokseen päästään kun käytössä on muutama eri-ikäinen viljelmä, jolloin matoja on sopivasti käytettävissä.

Kärpäset syövät makeaa puuroa, johon ne myös munivat ja jossa niiden toukat elävät. Täysikasvuiset toukat ryömivät puurosta pullon seinämille tms., missä ne koteloituvat. Muutaman vuorokauden kuluttua toukat kuoriutuvat, ja niitä voidaan (jos pullossa oleva puuro on sopivan kiinteää pysyäkseen pullossa) ravistella pullosta akvaarion pinnalle.