Akvaario näyttää parhaalta kun se on noin kaksi kertaa pituuttaan korkeampi. Jotta pinta-ala olisi edullisin kaasujen vaihdon kannlta, voi akvaario mielellään olla korkeuttaan leveämpi.

Mitoiksi saadaan tällöin 2*1,1*1. Pituus olisi tällöin kaksi pituusyksikköä, leveys etulasin (tai kehyksen) ulkopinnasta takalasin (tai kehyksen) ulkopintaan 1,1 pituusyksikköä ja korkeus 1 pituusyksikkö.

Akvaarion mittoja ilmoitellaan varsin vaihtelevasti:
Joillekin akvaarion leveys on sen syvyys, ja pituus sama kuin leveys.
Mitoitusta ehkä helpottaa jos verrataan akvaariota ylhäältä avonaiseen lattialla olevaan laatikkoon. Sillä on pituus, leveys ja korkeus. Laatikon korkeus on tällöin laatikon syvyys.

Upotetuissa ja sivusta avoimissa komeroissa käsi voidaan työntää niin ja niin pitkälle eli syvälle kaappiin (siis vaakasuoraan). Akvaarioon kättä kuitenkin pannaan pystysuoraan syvälle, siitä siis syvyys pystysuuntaan.

Akvaariosta voidaan tehdä silikonin avulla varsin monikulmainenkin, jolloin se voidaan sijoittaa vaikkapa johonkin huoneen nurkaan. Monikulmaisia akvaarioita ei sen sijaan ole syytä sijoittaa huoneen keskelle, koska kalat eivät sellaisessa viihdy, ja niistä tulee säikkyjä ja stressaantuneista. Tällainen akvaario on lisäksi eläinsuojelumääräysten vastainen.

Kokonaan oma lukunsa ovat puöreät ns. "kultakalamaljat". Ne rikkovat karkeasti eläinsuojelumääräyksiä eikä sellaisissa missään tapauksessa saa pitää eläviä kaloja.

. Jos halutaan tietää akvaarion vesimäärä, pitää mitata toisin. Mitataan akvaarion sisämitat, ja kerrotaan ne keskenään. Akvaarion sisäkorkeus mitataan pohjasta oletettuun vesirajaan. Täten laskettu vesimäärä ei kuitenkaan ole oikea, sillä vielä pitää luonnollisesti vähentää hiekan (soran) ja somisteiden tilavuus. Tarkin tapa olisin mitata akvaarioon mahtuva vesimäärä mitta-astioilla.