Näitä katkarapuihin kuuluvia äyriäisiä myydään Suomessa monella
sekaannuksiakin aiheuttavalla kaupallisella nimellä "levärapu", "leväkatka", leväkatkarapu
ja amanorapu..
Koska maahamme tuodaan jatkossa yhä enemmän äyriäislajeja,
olisi syytä aikaansaada niillekin yhtenäinen suomalainen nimistö.
Saurama S. kirjoittaa:
Caridina multidentata, leväsukaravut ovat hyvin rauhallisia, sekä toisiaan
että muita akvaarioiden asukkeja kohtaan.

Leväsukarapu edestäpäin
Kumppaneina uiskennelleita
lajeja ovat olleet sinineontetrat, kardinaalitetrat, seeprakalat,
marmoritapparat, kupari- ja helmimonniset, punanoitamonnit, piikkisilmät
ja LDA 25 eli Pitt Bull -plekot.

Leväsukaravun etuosaa
Tilanne on ollut leppoisa kumpaankin suuntaan. Yksikään pienistä
kaloista ei ole hätistellyt rapuja. Ruokaa tarjoiltaessa Japonicat kyllä
pitävät hieman etäisyyttä pahimmasta evään ympärillä tapahtuvasta
hälinästä. Vaikuttaa lähinnä terveeltä itsesuojeluvaistolta eli
hennoista raajoista ja tuntosarvista koostuva otus ei sullo itseään
hosuvien plekojen ja monnisten väliin.

Lämpöä tarkastamassa
Rauhallisessa ympäristössä osa Japonicoista on melko paljon esillä myös
päivällä valoisaan aikaan. Osa taas majailee hämärässä kannon suojassa
tai esimerkiksi kookospähkinän sisällä. Ainakin seitsemän silmäparia on
kerran sulloutunut yhtä aikaa pähkinän puolikkaaseen eli katkaravut eivät
vaikuta kaipaavan hajurakoa toisiinsa.
Kun suureen altaaseen tuli kiekkoja, ravut hävisivät näkyvistä
käytännössä kokonaan. Myöhemmin selvisi myös, että lähes kaikki
kirjoahvenet katsovat ravun lounaaksi. Jonkun kerran ison altaan katkarapuja
on näkynyt yöaikaan yksin kappalein (kolmestatoista). Todennäköisesti ne
siirtyvätkin jonkun vedenvaihdon yhteydessä muihin tankkeihin.
Pääasiassahan levänsyöjäkatkaravut syövät levää. Vain pahimman makuiset
lajikkeet jäävät syömättä, viherlevät häviävät kovaa kyytiä pieneen
suuhun. Paljaalla silmällä katsottuna katkarapu näyttää lapioivan neljällä
lapasta muistuttavalla raajalla tavaraa suuhunsa hurjaa tahtia.
Valokuvassa "lapasen" todellinen ulkoasu selviää paremmin.

Jalat ja kynnet
Ravut ovat hyvin tarkkoja syömään levää koska ne keräävät sitä
jaloillaan ja sullovat suuhunsa. Pelkällä suullaan levää irti raastavat
plekot eivät pysty yhtä tarkkaan jälkeen kuin Japonicat.
Kasviakvaariossa Japonica onkin omiaan pitämään kasvit siistissä
kunnossa. Vastaavasti rapu ei pysy seinällä roikkumassa eli laseja
varten tarvitaan skraba tai pleko.
Melkein kaikki muukin ravinto kelpaa. Surviaiset, Tetra Discus/Bits, JBL
PlecoChipsin palaset ja kaikki muu, joka pysyy hajoamatta, otetaan
mielellään syliin ja kiivetään lähimpään kasviin parinkymmenen
senttimetrin korkeudelle "turvaan" syömään. Surviaisia yleensä otetaan
varmuuden vuoksi sylin täydeltä vaikkei ensimmäisestäkään jakseta yhteen
menoon syödä kuin puolet.

Ruokakasan äärellä
JBL NovoFect ja muut nopeasti läjäksi hajoavat ruoat (valokuvassa juuri
NovoFect-illallinen) taas syödään vain jäämällä kasan viereen ja
lappamalla evästä suuhun nopeammin kuin evättömän silmä pystyy
seuraamaan.

Leväsukarapu sivulta päin
Akvaarioliikkeessä huomasimme, että Japonicoille kelpasi oikein
maukkaasti myäs kuollut kala, mutta todistettavia saalistusretkiä elävän
ravinnon perään ei ole nähty. Meillä hävisi salaperäisesti pari
marmoritapparaa, mutta toisaalta ne ovat myös herkkiä veden laadulle.
Valitettavan ylikansoitetussa pienessä akvaariossa tapparat saattoivat
siis muutenkin saada ähkyn.
Vesiolot akvaarioissamme eivät ole mitenkään erikoiset. Ravut ovat
tulleet hyvin toimeen pH alueella 6,5-7,5, joka tankeissamme on. KH on
liikkunut pH:n mukana välillä 0,5-3 ja GH on ollut 3-5 vedenvaihtojen
yhteydessä aina lievästi muuttuen. Lämpötila on suuressa altaassa
kiekkojen takia 29 ja tämä saattaa kyllä aiheuttaa osittain se, että
ravut ovat hiljaa omissa oloissaan. Kahdessa 128 litraisessa lämpötila
on 26.5-27. Nitraatti on pysynyt kaikissa lähes olemattomana, mutta
fosfaattikuormitus nousee ajoittain erityisesti 540 litraisessa
pakasteruoan takia. Vedenvaihtojen tiheys on puolet vedestä viikottain,
kiekkoaltaassa puolet kerran tai kahdesti viikossa.

Naaras munineen
Kuoren vaihdosta muuten se, että meillä hylättyjä kuoria on näkynyt
hyvin tiheään ja ensimmäiset vaihdot tapahtuivat varmaan viikon sisällä
rapujen saapumisesta. Käytetty palttoo on taittunut keskikohdasta auki
ja jätetty yleensähiekalle. Pelkkä kuori näyttää erehdyttävästi kuolleelta
ravulta, aivan kuin silmätkin olisivat jääneet paikalleen. Suuremmalla
rapumäärällä kuoria voi ilmestyä runsaalla ravinnolla akvaarioon
hyvinkin tiheää tahtia. Läpinäkyvästä kuoresta ei silti tarvitse
huolestua, asukas ei ole enää sisällä.

Kuorenvaihdossa jätetty kuori

Ravun kylkikuviointia
Vielä rapujen syömisestä. Juuri pääsin sanomasta, etteivät ravut voi
pysyä lasiseinällä niin eilen illallapa yksi kaveri istui tasan keskellä
takaseinää syöden levää suoraan lasilta. Voi olla, että plekot ovat
silti tehokkaampia (ainakin isokokoiset), mutta näköjään nuokin pysyvät
jotenkin pystysuoralla seinällä. Puhdas se seinä ei tietenkään ollut
vaan takaseinä on aina reilumman levän peitossa ja ilmeisesti tarjoaa
riittävästi tartuntakohtia kynsille.