Näitä katkarapuihin kuuluvia äyriäisiä myydään Suomessa monella sekaannuksiakin aiheuttavalla kaupallisella nimellä "levärapu", "leväkatka", leväkatkarapu ja amanorapu..

Koska maahamme tuodaan jatkossa yhä enemmän äyriäislajeja, olisi syytä aikaansaada niillekin yhtenäinen suomalainen nimistö.

Saurama S. kirjoittaa:
Caridina multidentata, leväsukaravut ovat hyvin rauhallisia, sekä toisiaan että muita akvaarioiden asukkeja kohtaan.
Leväsukarapu edestäpäin
Kumppaneina uiskennelleita lajeja ovat olleet sinineontetrat, kardinaalitetrat, seeprakalat, marmoritapparat, kupari- ja helmimonniset, punanoitamonnit, piikkisilmät ja LDA 25 eli Pitt Bull -plekot.

Leväsukaravun etuosaa
Tilanne on ollut leppoisa kumpaankin suuntaan. Yksikään pienistä kaloista ei ole hätistellyt rapuja. Ruokaa tarjoiltaessa Japonicat kyllä pitävät hieman etäisyyttä pahimmasta evään ympärillä tapahtuvasta hälinästä. Vaikuttaa lähinnä terveeltä itsesuojeluvaistolta eli hennoista raajoista ja tuntosarvista koostuva otus ei sullo itseään hosuvien plekojen ja monnisten väliin.
Lämpöä tarkastamassa
Rauhallisessa ympäristössä osa Japonicoista on melko paljon esillä myös päivällä valoisaan aikaan. Osa taas majailee hämärässä kannon suojassa tai esimerkiksi kookospähkinän sisällä. Ainakin seitsemän silmäparia on kerran sulloutunut yhtä aikaa pähkinän puolikkaaseen eli katkaravut eivät vaikuta kaipaavan hajurakoa toisiinsa.

Kun suureen altaaseen tuli kiekkoja, ravut hävisivät näkyvistä käytännössä kokonaan. Myöhemmin selvisi myös, että lähes kaikki kirjoahvenet katsovat ravun lounaaksi. Jonkun kerran ison altaan katkarapuja on näkynyt yöaikaan yksin kappalein (kolmestatoista). Todennäköisesti ne siirtyvätkin jonkun vedenvaihdon yhteydessä muihin tankkeihin.

Pääasiassahan levänsyöjäkatkaravut syövät levää. Vain pahimman makuiset lajikkeet jäävät syömättä, viherlevät häviävät kovaa kyytiä pieneen suuhun. Paljaalla silmällä katsottuna katkarapu näyttää lapioivan neljällä lapasta muistuttavalla raajalla tavaraa suuhunsa hurjaa tahtia. Valokuvassa "lapasen" todellinen ulkoasu selviää paremmin.
Jalat ja kynnet
Ravut ovat hyvin tarkkoja syömään levää koska ne keräävät sitä jaloillaan ja sullovat suuhunsa. Pelkällä suullaan levää irti raastavat plekot eivät pysty yhtä tarkkaan jälkeen kuin Japonicat. Kasviakvaariossa Japonica onkin omiaan pitämään kasvit siistissä kunnossa. Vastaavasti rapu ei pysy seinällä roikkumassa eli laseja varten tarvitaan skraba tai pleko.

Melkein kaikki muukin ravinto kelpaa. Surviaiset, Tetra Discus/Bits, JBL PlecoChipsin palaset ja kaikki muu, joka pysyy hajoamatta, otetaan mielellään syliin ja kiivetään lähimpään kasviin parinkymmenen senttimetrin korkeudelle "turvaan" syömään. Surviaisia yleensä otetaan varmuuden vuoksi sylin täydeltä vaikkei ensimmäisestäkään jakseta yhteen menoon syödä kuin puolet.
Ruokakasan äärellä
JBL NovoFect ja muut nopeasti läjäksi hajoavat ruoat (valokuvassa juuri NovoFect-illallinen) taas syödään vain jäämällä kasan viereen ja lappamalla evästä suuhun nopeammin kuin evättömän silmä pystyy seuraamaan.
Leväsukarapu sivulta päin
Akvaarioliikkeessä huomasimme, että Japonicoille kelpasi oikein maukkaasti myäs kuollut kala, mutta todistettavia saalistusretkiä elävän ravinnon perään ei ole nähty. Meillä hävisi salaperäisesti pari marmoritapparaa, mutta toisaalta ne ovat myös herkkiä veden laadulle. Valitettavan ylikansoitetussa pienessä akvaariossa tapparat saattoivat siis muutenkin saada ähkyn.

Vesiolot akvaarioissamme eivät ole mitenkään erikoiset. Ravut ovat tulleet hyvin toimeen pH alueella 6,5-7,5, joka tankeissamme on. KH on liikkunut pH:n mukana välillä 0,5-3 ja GH on ollut 3-5 vedenvaihtojen yhteydessä aina lievästi muuttuen. Lämpötila on suuressa altaassa kiekkojen takia 29 ja tämä saattaa kyllä aiheuttaa osittain se, että ravut ovat hiljaa omissa oloissaan. Kahdessa 128 litraisessa lämpötila on 26.5-27. Nitraatti on pysynyt kaikissa lähes olemattomana, mutta fosfaattikuormitus nousee ajoittain erityisesti 540 litraisessa pakasteruoan takia. Vedenvaihtojen tiheys on puolet vedestä viikottain, kiekkoaltaassa puolet kerran tai kahdesti viikossa.
Naaras munineen
Kuoren vaihdosta muuten se, että meillä hylättyjä kuoria on näkynyt hyvin tiheään ja ensimmäiset vaihdot tapahtuivat varmaan viikon sisällä rapujen saapumisesta. Käytetty palttoo on taittunut keskikohdasta auki ja jätetty yleensähiekalle. Pelkkä kuori näyttää erehdyttävästi kuolleelta ravulta, aivan kuin silmätkin olisivat jääneet paikalleen. Suuremmalla rapumäärällä kuoria voi ilmestyä runsaalla ravinnolla akvaarioon hyvinkin tiheää tahtia. Läpinäkyvästä kuoresta ei silti tarvitse huolestua, asukas ei ole enää sisällä.
Kuorenvaihdossa jätetty kuori

Ravun kylkikuviointia
Vielä rapujen syömisestä. Juuri pääsin sanomasta, etteivät ravut voi pysyä lasiseinällä niin eilen illallapa yksi kaveri istui tasan keskellä takaseinää syöden levää suoraan lasilta. Voi olla, että plekot ovat silti tehokkaampia (ainakin isokokoiset), mutta näköjään nuokin pysyvät jotenkin pystysuoralla seinällä. Puhdas se seinä ei tietenkään ollut vaan takaseinä on aina reilumman levän peitossa ja ilmeisesti tarjoaa riittävästi tartuntakohtia kynsille.